Turhauttavaa -___-"

Hahaaa viimesestä kirjoituksesta on taas aikaa :DDDD


Tällä hetkellä on fiilis aika alhaalla..
Mullon on oppisopimus paikka Järvenpään Seurakunta Opistolla, mutta työpaikka puuttuu. Olen soittanut kotikaupunkini läpi, ja lähikaupungit eikä mihinkään oteta oppisopparilla töihin. Alkaa vaan masentaa tälläinen -___-" ja jos nyt haen jonnekkin kauemmaksi työmatkasta tulee liian pitkä.. Ei enää vaan yksinkertaisesti huvita soitella mihinkään... Pitää varmaan mennä työkkäriin ilmoittamaan itteni työttömäks työhakijaks, mutta kuinka moni palkkaa alaikäisen töihin? Tuskin kovinkaan moni. Ja kotona saan huudot siitä, että musta tulee vaan siivelläeläjä ku vanhemmat käy töissä ja pikkusisko koulussa ja mä vaan lorvin himassa kaiket päivät tekemättä mitään. Ja paskat! Mä sentään siivoan täällä joka päivä, käytän koiran ulkona, pesen pyykkiä jne. hyvä kun ne edes jaksaa ajatella, että mulle on jotain ruokaa kotona... Tänään kun fillaroin keskustaan ja kävin kirjastossa jne. tulin hesen kautta kotiin, koska ei meillä ollut mitään ruokaa... Tänäänkin siivosiin niin, että onnistuin rusauttamaan selkäni niin, että pelkkä seisominen/istuminen saati sitten kumartelusta puhumattakaan tekee tuskaa TT^TT että näissä tunnelmissa tänään~ Huomenna pitäisi taas soitella jonnekkin, etten vaikuta täysin luuserilta vanhempien mielestä -___- Ei oo kyllä mitään intoo..

Mr.Purjoman kuittaa~

Keskiaika Markkinat

Elikkä olimme tänään keskiaika markkinoilal Hämeenlinnassa :D
Siellä oli kivaa. Menimme sinne äitini, pikkusikoni ja kaverini kanssa :)
Tapasimme siellä pari tuttuakin, yhden ryhmäpikkuseni riparilta ja isoenoni, joka oli töissä siellä ja sonnustautunut keskiaikaiseen asuun, en ollut tunnistaa häntä, sillä hän näytti liian siistiltä verrattuna normaaliin xDD Kävimme myös Hämeen Linnassa, sinne pääsi samalla "lipulla" aka rannekkeella kuin markkina alueelle :33 Voisin seuraavaksi tunkea kuvia sieltä~

Isoenoni ja hänen keskiaikoiset vaatteensa

Ystäväni. Olisi pitänyt ostaa tuo hattu hänelle~ Sopi niin hyvin :33

Toivomus kaivo linnasta. MUN RAHAT SIELLÄ DDD:<

Keskiaika ihmisiä linnassa

Linnan sistusta~

Yksi Grillattu, omenalla maustettu ystävä kiitos.

Mistä näitä keskiaika naisia oikein tulee?

Tonne ei saanu valitettavasti mennä DDD:

MUN rahoi~

Simpukoitakin siellä oli :333

Ostin tuollaisen riimu kaulakorun, tossa lukee mitä se riimu tarkoittaa~

Vähän tarkempi kuva tosta riimusta ja nuoli korusta :3

Että tälläistä tällä kertaa~
Huomenna kaikki muut taas menee kouluu/töihin ja minä jään kotiin soittelemaan työpaikkaa itelleni :3

"Mökki"~Aarteet

En jaksanu sittenkään blogittaa aikaisemmin ^^; Olen laiska~
Mutta kumminkin!
Yövyimme siellä "mökissä" otin sieltä paljon kuvia, mutta jaan tänne vain muutaman :DD
Kävimme myös Power parkissa, mutten ottanut sinne kameraa mukaan ^^;

Maisemat olivat upeita!
Tämä kuva on siltä illalta kun saavuimme mökille

Tessukin viihtyi hyvin

Puista oli ihana ottaa kuvia~<3



Löydettiin mökin ulkorakennuksesta vanha Toyota Land Cruiser

Vanhoja avaimia.

Edelleenki maisemat oli upeita~<3

Todella kaunis kuutamo

Lehmiä :3

Maisemat~<3

Kävin sitten kyykkimässä pellossa~

Näin pakataan koira matkalle

Noh siinä oli joitakin kuvia reissulta :D

Reissu meni ihan hyvin, toki ikinä ei voi mitnekään välttyä "muutamalta" perheriidalta, mutta se nyt vaan on meijjän perhe -___-

Sitten oli vielä se, että serkkuni soitti minulle lauantai-sunnuntai välisenä yönä, että hänet on heitetty pihalle kodistaan, ilkeät äitipuolet ovat elämän tosiasia! Meni vähän unet siltä yöltä kun mietti miten se yksi pieni pärjäsi siellä, toivotaan, että joku nyt tekee tästä sossu asian D:<

Huoh olipas tässä nyt taas blogitettavaa, vaikkei kukaan tätä kylläkään lue, mutta kuitenkin~

Seuraavaan blogiin~<3

Pohjanmaa kutsuu~

Viimeisestä blogista onkin sitten jo viikko :/
En ole keksinyt oikein mitään kirjoitettavaa.. Tänään pikkusiskollani alkoi koulu, ja kaikilla muilla kavereillani on koulu jo alkanut. Minä sain jäädä kotiin lagittamaan, koska olen luuseri eikä minulla oli opiskelu paikkaa D: Joten jäin siis yksin kotiin (toki koirankin oli kotona mutta ihan sama). Päätin kuitnekin käyttää aikani hyödyksi : DD Siivosin nimittäin huoneeni! Ja se on nimittäin oikea saavutus! Huonen näyttää tällä hetkellä TODELLA oudolta kun se on siisti O___O

Sitten toisiin asioihin~
Huomenna me lähdemme Pohjanmaalle :D Menemme tapaamaan pikkuserkkuja ja muita sukulaisia Kauhajoelle. Yövymme yhdessä pikku "mökissä", joka on oikeasti vanha maalaistalo. Olimme siellä viime vuonnakin, äitini rakastui paikkaan~ samoin minä~<3 Paikka on vanha, samoin myös sisustus~ Siellä on todella kaunista ^^ Kun tulemme sieltä sunnuntaina en ole varma voinko olla silloin jo koneella, mutta viimeistään maanantaina laitan sieltä kuvia~<3 :33
Käymme myös varmaankin PowerParkissa : DD Todella jännää sillä en ole koskaan käynyt siellä :)

Huominen jännittää :3

Elikkäs huomenna näen sen kyseisen naisen, josta edellinen blogini kertoo~ Hän tulee tapaamaan minua~<3 Jännittää niin kamalasti xD Toki sitten yksi ongelma on se, että en tiedä mine veisin hänet :/ paikkakunta, jossa asun on kauhea spugela, eikä täällä ole yksin kertaisesti yhtään mitään D: Varmaan lagitetaan vaan jossain hesessä 4 tuntia istumassa xD plus käydään kirjastossa tai mulle tulee sinne velkoja~

Ainiin ja onnistuin jotenkin selvittämään asiat kyseisen naisen kanssa :3 Linkkasin hänelle blogini ja hän sanoi ymmärtävänsä :) Asiat selvisivät tosi hyvin :3 Kiitos kannustavien ystävieni ansiosta~<3

Katsoin tänään muuten Pom Poko leffan. Se kertoo Tanukeista! Japanilaisista Yookaista, jotka pystyy muuttaa muotoonsa. Studio Chiblilta.. Oli tosi hyvä! Vaikka olin eka: "Ei vattu jotain supikoiria jotka muuttaa muotoo.. tyhmin leffa evar!" Mutta suosittelen katsomista! Pidin siitä todella paljon<3

"Supikoirat kulkevat kahdella jalalla, kun ihmiset eivät näe. Eri klaanien välillä käydään jatkuvaa taistelua omasta reviiristä, kunnes ihmisestä koituu se suurin vaara. Tokion kasvava esikaupunki jyrää alleen kaiken, vihreät metsät ja asuintilan. Ihmisistä on päästävä eroon, mutta miten? Keskeytettävä rakennustyöt tai tappamalla ihmiset? Ristiriitaakin ilmenee, kun McDonaldsin hampurilainen ja kaljakin maistuvat. Sittenhän nekin loppuvat, jos ihminen kuolee. Pom Poko on japanilaisen Isao Takahatan ohjaama ja kirjoittama anarkistinen ekosatu vuodelta 1994. Takahatan huoli on alkuperäisen kulttuurin ja tapojen katoaminen. Ehtymätön mielikuvitus vyöryttää eteemme hengästyttävällä tempolla kulkevan, japanilaiseen kansanperinteeseen nojautuvan tarinan, joka vertautuu monin paikoin Richard Adamsin Ruohometsän kansaan.
Kultaiset pallimme heiluvat vaan, vaikka ei tuule ollenkaan, laulavat supikoira-armeijat tehdessään tihutöitä - tai tarkemmin terroritekoja - ihmistä ja rakennustyömaita kohtaan. Hetkeksi jopa hiljennytään kolmen kuolleen ihmisen muistolle, kunnes kuuluu huuto: höpön, höpön, bailataan! Meininki on aika rouheaa, mutta ei mitenkään rivoa tai itsetarkoituksellisen törkeää.
Yllättävän vaihteen tämä supikoirasaaga saa kerrontaansa, kun kuvaan astuu muotoaan muuttava Herra Kettu. Eläimet elävät ihmisinä Tokiossa, miksi ette tekin? Monilla supikoirilla muodonmuutos onnistuu myös. Sitä harjoitellaan, sillä leikitään.
Supikoira muuntuu yllättäen ihmisen lisäksi aivan minkälaiseksi tahansa, lohikäärmeestä leijailevaan Buddhaan ja haamuparaatiin. Ihmiset tahtovat vain omia nämäkin villit keksinnöt itselleen. Onko siis parempi elää ihmisen kaltaisena ihmisten joukossa vai villinä ja vapaana luonnon helmassa?
Pom Pokon viritys on huomattavan monisyinen. Samalla kun se on hillitön ja absurdin huumorin läpitunkema mielikuvituksellinen seikkailu, se on surumielinen ja haikea ekologinen kannanotto: maailma oli ennen city-ihmistä parempi paikka.
Piirrosjälki on jälleen kerran taattua Ghibli-animaatiostudion tasoa; kaunista, pelkistettyä, manga-vaikutteista ja värikästä.
Elokuvalla on pituutta lähes kaksi tuntia eikä sitä ole dubattu suomeksi, joten pienten lasten elokuva tämä ei ole. Vähän varttuneemmalle väelle Pom Poko tarjoaa persoonallisen ja rikkaan seikkailun, jolla on aina ajankohtainen sanoma." - Alkuperäinen teksti

Pääni on sekaisin, samoin sydämeni..

Päätin sittne aloittaa tän blogittamisne heti~
Mä en tajua mikä mua vaivaa.. Mulla on varmaan jo kuukauden ollut tosi outo fiilis vähän väliä, sellainen, että teksisi samalla mieli itkeä ja samalla myös nauraa. Tunnen myös sellaista tunneperäistä kipua rinnassani, ihan kuin siellä olisi jotain jota en voisi päästää ulos ja se tunne vaan taistelisi ulos pääsynsä puolesta, mutta sydämeni ei anna sen tunteen voittaa.. Sisälläni taitaa olla sota.. Samalla tunnen myös suurta kaipuuta, vaikken tiedä mitä kohtaan tai mitä varten..

Sitten minulle tapahtui tossa viime viikolla sellainen juttu, että ensimmäistä kertaa elämässäni joku kertoi minulle, kuinka paljon hän välittää minusta ja kuinka tärkeä olen hänelle ja että hän rakastaa minua. Se oli outoa, olin todella yllättynyt tästä.. En tiennyt mitä ajatella :/ Mietin kauan mitä vastaisin hänelle, mutta kun vastasin sivuutin asian, joka oli hänelle tärkein >: Seuraavana päivänä hän laittoi toisne viestin ja pyyteli kamalasti anteeksi, en tiennyt mitä tehdä, olin hämmentynyt.. Vastasin taas jotenkin tehden asian välinpitämättömäksi.. Se mahtoi sattua.. Mutta minä en vain tiennyt mitä vastata, olin kamalassa tilanteessa >: Tiesin, että välitin hänestä ja hän oli todella tärkeä minulle, mutta en tiennyt voisinko rakastaa häntä siinä mielessä.. Sydämeni tahtoi rakastaa, mutta järkeni ei... Seuraavat pari yötä en saanut nukuttua.. Makasin sängyssä ja mietin, itkin ja ajattelin, mitä tekisin asialle? Miksei elämä vaain voisi olla helppoa? Miksen voisi olla jo aikuinen ja asua omassa kodissa, silloin siitä voisikin tulla jotain.. Mutta tämän hetkisessä tilanteessani se olisi mahdotonta.. Nyt vain rukoilen, etten satuttanut häntä liikaa, ja että voisimme silti olla ystäviä..
Kumpa vain voisin.. olisi ihana edes yrittää.. taidan sittenki olla ainakin ihastunut sinuun rakkaani~<3
Kumpa vain voisimme yrittää..Mutta se taitaa olla mahdotonta..Kiitos niistä ihanista sanoista naine!~<3

Hmmm..

Päätin tänään aloittaa Blogin~ Tosin en osaa vielä oikein käyttää tätä ^^; Mutta kyllä tämä tästä suttaantuu...